Taikametsä. Tarunomainen paikka maalla. Naapureita ei näy, eikä kuulu. Bussit eivät kulje tänne. Hirvet kävelevät takapihalla, jäniksen jäljet näkyvät hangessa. Oma tupa, oma lupa. Unelma joka toteutui. Eritavalla niin kuin ajattelin, mutta nopeammin kuin uskoinkaan.
Tänään satoi ensilumi maahan. Näkymä on tarunhohtoinen. Pimeässä ulkona kävellen lyhdyn valossa, auraamattomalla tiellä teki tunteen. Tunteen, että on tullut vihdoinkin kotiin.
Tämän blogin ajatuksena on kertoa mitä täällä tapahtuu. Mitä leivotaan ja millaista ruokaa tulee Taikametsässä. Tarunhohtoisessa paikassa.
Asukeista hieman:
Onni on kohta 2-vuotias sekarotuinen (chihu, Havanna,venäjän toy mix) koira. Arka vieraassa seurassa, mutta tuttujen kera sosiaalinen, iloinen ja vauhdikas. Omaa myös huolehtimisen taidon.
Perälä on 3 kuukaudenikäinen maatiaiskissa. Vilkas, sosiaalinen, Onnin kaivattu pikkuveli.
Mooses, ystävien kesken Mosse. Perälän veli. Ikää 3 kuukautta myös. Luonteeltaan ilkikurinen, vilkas, kiusanhenki.
Noh minä olen väsynyt Lanssari, joka pääse hengähtämään metsän keskelle. Täällä on helppo unohtaa ihmisten ongelmat ja työn haastavuudet.
Jatkossa näemmä erilaisia leivoksia, ruokaa, sisustamista ja arjen tapahtumia. Sitä mitä tapahtuu pihalle vuosien varrella, koska se on vaiheessa. Suunnitelmia on paljon autotallista, ulkosaunaan ja kesäkeittiöön, pitkospuista isoon koiratarhaan. Aika näyttää.
Ihana alku blogille. Kirjoitat hyvin! Tsemppiä ja paljon kuvia ja juttuja kiitos.��
VastaaPoistaP.s. Kolmea hirveä viime yönä takapihalla!
VastaaPoistaHei
VastaaPoistaTosi ihana blogi. Kiva lukea Taikametsän kuulumisia!!!